Päivä jolloin annoit 500 miljoonaa kysymättä

Tänään Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (SIPRI) julkaisi perinteiseen tapaansa maailman sotilasmenorasitetta kuvaavan indeksinsä. Siprin arvion mukaan valtiot käyttivät vuonna 2013 sotilasmenoihin 1 750 miljardia dollaria. YK:n pääsihteerin Ban Ki-moon yritti laittaa summan hieman ymmärrettävämpään muotoon pari vuotta sitten: maailma käyttää sotiin valmistautumiseen jokaisen vuoden kuuden ensimmäisen viikon aikana yhtä paljon kuin YK:n on käyttänyt koko historiansa aikana rauhanturvaoperaatioihin.

Tänään Kansainvälisenä asevarustelun vastaisena toimintapäivänä kerroin Antimilitaristisen kahvilan kirjailijavieraana yhden kaikkein omituisimmasta asioista asevarustelussa olevan sen, kuinka annamme siihen verovaroja ilman kysymyksiä. Asevarustelusta päätetään kerran neljässä vuodessa turvallisuus ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Siinä hankinnat esitetään kykyinä ja esimerkiksi pari selontekoa sitten hallitus päätti hankkia ilmasta-maahan kyvyn. Useampia vuosia myöhemmin julkisuudessa sitten keskusteltiin siitä, onko Suomen tarpeen hankkia kymmenillä miljoonilla euroilla JASSM-risteilyohjuksia ja miten se itse asiassa vaikuttaa Suomen sotilaalliseen toimintakykyyn.

Pääkaupunkiseudun suojaksi päätetään hankkia ilmapuolustuskyky - mitä se maksoi ja mitkä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet?

Pääkaupunkiseudun suojaksi päätetään hankkia ilmapuolustuskyky – mitä se maksaa, mihin se soveltuu, mitkä ovat sen vahvuudet sekä heikkoudet?

Usein linjaukset sitovat monen eduskunnan kädet. Yksittäisen asejärjestelmän käyttöikä, kun voi olla jopa 20-45 vuotta. Esimerkiksi 1990-luvun vaihteessa tehty päätös Hornet-rynnäkköhävittäjien hankinnasta on johtanut kahteen modernisaatiohankkeeseen. Se tullee johtamaan vielä kolmanteen modernisaatiohankkeeseen ennen hävittäjien poistumista Suomen ilmavoimien käytöstä 2030-luvun vaihteessa. Tuolloin muutaman sanan lause on tullut maksamaan veronmaksajille yli neljä miljardia euroa. Sen lisäksi tulevat vielä hävittäjien tekninen ylläpito ja huolto (satoja työntekijöitä) ja lentäjien kouluttaminen neljänkymmenen vuoden ajan.

Suomi käyttää uusien asejärjestelmien hankintaan keskimäärin 500 miljoonaa euroa vuosittain*. Puolustuspoliittista keskustelua käydään varustelumäärärahan tasosta, mutta kuinka paljon kansalaiset tai päättäjät tietävät asevarusteluun käyttämistämme verovaroista? Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan eivät juuri mitään. Turvallisuus ja puolustuspoliittinen selonteko ohittaa asevarustelun yhdellä A4-sivulla. Se sivu on rahallisesti varsin suuri osa noin 120-sivuisesta pumaskasta. Siinä ei kuitenkaan, kuten tarkastusvirasto kritisoi, arvioida hankintapäätösten kustannusvaikutuksia tai sitä miten kyseinen aseosto vaikuttaa Suomen sotilaalliseen voimaan ja turvallisuuteen. Oli asevarustelusta sitten mitä mieltä hyvänsä, Suomen turvallisuuden ja miljardien veroeurojen käytön luulisi kiinnostavan myös kansalaisia. Tänään on myös päivä, jolloin annamme 500 miljoonaa euroa kysymättä mihin se menee ja mitä sillä saa.

*Julkisuudessa hankintamenojen suuruudeksi esitetään noin 650-750 miljoonaa euroa vuodessa, mutta Valtiontalouden tarkastusviraston tekemän selvityksen mukaan puolustusvoimat käyttää uusiin asehankintoihin tosiasiassa keskimäärin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Advertisements